Joulu 2016. Päätimme vielä kotona majaa pitävien klaanin nuorempien jäsenten kanssa jättää joululahjat väliin. Joululahjojen sijasta vaihdettaisiin kotimaan kesä toisenlaisiin olosuhteisiin ja katsottaisiin edulliset lennot pariksi viikoksi johonkin kivaan kohteeseen. Sovittu ja tehty.
Googlailimme kohteita muistaakseni pitkälle aamuyön puolelle. Listalla pyöri Irlantia, Kroatiaa, Espanjaa ja ties mitä muuta. Viimein kohdalle napsahti lennot Milanoon. Alle seitsemän sadan meno ja paluu neljälle hengelle. Milanoon ei jäätäisi hotellielämää viettämään, vaan suunnaksi Gardajärven luonnonkauniit maisemat. Luottokortti vinkumaan ja liput sähköpostiin.
Tuhdin lippupaketin kolahdettua sähköpostilaatikkoon oli hetken hiljaista. Lähtö- ja paluupäiviä valittaessa oli käynyt kalenterin kanssa pieni suunnistusvirhe. Vuosi ja kuukausi olivat onneksi oikein, mutta suunnitellun kahden viikon sijasta reissumme kestäisikin kolme kokonaista viikkoa.
Kolme viikkoa reissun päällä kahden viikon sijasta on teoriassa ihan hauska kesälomasuunnitelma, kun vain saa ratkaistua pari ongelmakohtaa. Kolmen viikon majoitukset venyttävät kesälomabudjettia melko tuhdisti ja toisaalta kolme viikkoa yhdessä kämpässä Gardajärven rannalla saattaa jo alkaa maistua järvivedeltä.
Hotellielämää ei kolmeksi viikoksi siis kannattanut edes haaveilla. Vaihtoehdoksi jäivät joko telttamajoitus tai Airbnb. Näistä valitsimme jälkimmäisen, mikä osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Palvelussa saa asetettua kohdalleen sekä asumuksen tyypin, että halutun hintatason. Halusimme koko asunnon keittiöineen ja kylpyhuoneineen omaan käyttöömme, mutta huoneiden määrällä ei ollut niin väliä. Pienellä haarukoinnilla ja joustolla valinnanvaraa löytyi yllättävänkin paljon.
Koska kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että lomalla kolme viikkoa samassa paikassa on turhan paljon, jaoimme reissun kolmeen osaan.
Yksi viikko Gardalla 110 neliöisessä omakotitalossa. Gardalla meillä oli iso terassi, lyhyt kävelymatka järvelle ja lyhyet ajomatkat vuorille vaeltamaan.
Yksi viikko Venetsian liepeillä Abano Terme nimisessä kaupungissa yhden huoneen loftissa. Loftissa oli supertehokas ilmastointi ja lyhyen automatkan päästä lähikaupungeista ja Eugenian kukkuloiden vaelluskohteista.
Viimeinen viikko Riminin lähellä Misanossa kerrostalon alimmassa kerroksessa vain viiden minuutin kävelymatkan päässä hiekkarannasta.
Kukin vuokra-asunto osoittautui käytännössä käymisen arvoiseksi, jokainen omalla tavallaan. Haasteitakin oli – minne viedä viikon aikana kertyvät roskat, mistä Italialainen nostaa tulitikkunsa kaasuhellaa varten, kuinka suihkusta saa lämmintä vettä enemmän pidempään kuin kaksi minuuttia. Kaikkien vuokraisäntien kanssa ei Italiaa osaamattomille löytynyt yhteistä kieltä, mutta kansainvälinen viittomakieli toimii aina ja lopulta asiat tuppasivat olemaan ”tutti bene”.